Joustofroteesta tiskirättejä & pipo

Kovasti tekee mieli testailla ja kokeilla saumuria. Kovasti tuntuu vaan olevan tarkka siitä että langat ja systeemit on just eikä melkein paikoillaan ja kohdillaan. Kuten huoltajakin sanoi - kinkkinen langoitettava. Mutta onneks tossa saumurissa on kiinni ohjeet!

Tän päivän pikasurautuksena joustistilkuista tiskirättejä...

Näissä muut kankaat on uusia, paitsi tuo nallekangas kierrätetty ikivanhoista potkuhousuista. Toisella puolella nallerätissä on ruskeapohjaista päivänkakkarajoustista.

Ja lisää päivänkakkarajoustista pääsi pipoon:

Miks mä teen pipoja vaikka niitä on jo ihan liikaa?! No joo, ei oo vielä yhtään joustispipoa mulla ollutkaan. Tää pipo on oma sovellus, ilman kaavaa leikottu ja surautettu, pienennetty ja ommeltu. Mutta kiva tuli tästäkin.

Joko seuraavaksi niiden "oikeiden" ompelusten pariin...

Pinkkiä Roosanauha -huutokauppaan :)

Tiedätkö mikä on Roosanauha?
Se on rintasyövän kansainvälinen symboli.

Kuulun innovatiiviseen ja lämminsydämiseen ompeluporukkaan joka haluaa olla mukana tekemässä hyvää!

4.10 on virallinen Roosanauha päivä ja olemme keksineet tempauksen jolla keräämme rahaa huutokaupan avulla omaan lahjoituspottiimme!

Ompelemme tuotteita joissa kaikissa on jotain pinkkiä!
Sen jälkeen pe aamusta alkaen ne laitetaan Piilon sivulle Huutokauppakansioon josta voit huutaa itsellesi uniikin käsityön!
Huutokauppa on voimassa iltaan 20.00 asti jonka jälkeen voitetun tuotteen summa maksetaan suoraan ilman välikäsiä perustamamme keräyksen sivulle;

http://oma.syopasaatio.fi/roosa-nauha/aloita-keraeys.aspx?col=5-627#.Uj2NLcuuBF8.facebook

Sen jälkeen huutamasi tuote postitetaan sinulle ompelijan toimesta.
Hyvä mieli tulee jo välittömästä sydämestä.

Tehdään yhdessä hyvää isolla porukalla!

Lahjoituksen pottiin voi toki tehdä vaikka ei huutokauppaan osallistuisikaan.Uskon että jokainen euro hyvälle asialle on tärkeä!

Ps. Tätä saa ja kannattaa jakaa!

Pps. Vinkkaa tähän ompelijoille mitä haluaisit huutokaupasta ostaa?

Piilo Kirppis : https://www.facebook.com/pages/Piilo-lastenvaatekirpputori-/120673634676762

Tapahtuma: https://www.facebook.com/events/580198008705420/580198805372007/?notif_t=like

----------------------------------------

Minä kannoin korteni kekoon ompelemalla huutokauppaan pussukan Pattydoon "Susie" -ohjeella. Varsin pinkkiä ;) Koska mulla ei ollut sopivamman väristä vetoketjua, ompelin tuohon reunaan vetoketjun kaveriksi ruskeasävyistä koristenauhaa. Nyt on sienet ja leppäkertut samassa pussukassa :)

Lisäksi huutokauppaan tulee nämä kauniit, äitini neulomat villasukat. Pohjan pituus on n. 19cm, eli kooltaan jotain 29-31 välillä.

Tervemenoa huutelemaan!

Zorb-vaippaimuja ja saumurisäätöä

Eilen saumurini piipahti huollossa, en tiedä koska on käynyt viimeksi - jos koskaan. Mitään vikaa siitä ei löytynyt, eli jos ei kunnon tikkiä tule niin on käyttäjässä vika ;) Huoltajamies laittoi säädöt kohdilleen... ja kotona huomasin että säädöt on joustamattomalle kankaalle :/ Koska trikoota saumurilla (tulen) enimmäkseen ompelemaan, täytyi heti itse alkaa säätöpuuhíin ja ihmeekseni sain ihan kohtalaisen tikin aikaiseksi. Nyt kerään rohkeutta että ompelisin jonkin trikoovaatteen saumurilla...

Siivosin ompelupöytäni ja löysin kasan UFOja (eli unohtuneita ompeluksia ja projekteja). Olin joskus tilannut kestovaippaimuihin zorb-kangasta ja nyt sain niistä imuja ommeltua. Ompelin kaksi tiiman muotoista joissa on keskellä yksi kerros zorbia ja molemmin puolin joustofroteeta sekä yhden pitemmän imun jossa on trikoon välissä zorb. Ei olis tarvetta välttämättä ollu imuille, mutta tekemättä ja kokeilematta olis nääki jääny. Saumurilla ei pystyny ompelemaan, zorb on sen verran paksua. Ompelukoneen siksakilla sitten huristelin.

Pärinäleggarit! Mulle.

Tilasin Pehemiältä jokin aika sitten Pärinä-trikoota, ajatuksena oli että pojille siitä jotain surauttelisin. Kumpikaan pojista ei kuosista juurikaan innostunut, esikoinen sanoi haluavansa siitä tyynyn. Niinpä sain höpsön idean - ompelen pärinäleggarit itselleni. Ja kyllähän tuota kangasta jäi vielä siihen tyynyynkin... Kuminauha näihin on napattu jo aikansa nähneistä yöhousuista joiden kuminauha oli ihan toimiva tapaus.

Kaava: Ottobre Kids 1/2009 "Taika"

Kangas: Pehemiä

 

Se metrin pala, joka mulla tätä kangasta oli, ei aivan riittänyt. Siksipä molemmissa lahkeissa on jatkopalat, mutta eihän niitä edes huomaa :) Tuskin lähden näillä pärinöimään kovinkaan kauas kotoa, mutta onhan tää tosi ihanat kotipöksyt! Aikas hienosti kohdistuu motoristien tiet tuossa etukeskisaumassa :P

Kuva on otettu likaisen pelin kautta kännykkäkameralla - sori...

Ja sitten yleistä pohdintaa ompelemisesta, ompelujäljestä ja itsetunnosta.

Eilen puhuin puhelimessa sukulaisen kanssa ja hän aloitti juttelun ompelemastani pinnityynystä joka meni lahjaksi heidän tyttärelleen. Ensimmäinen ajatus mulla oli "Hitto, onkohan se mennyt rikki vai mitähän muuta vikaa siinä on?". Mutta hän halusi vain kiittää pinnityynystä, kertoa miten mieleinen se on heidän tyttärelleen. Hän oli vasta jälkikäteen huomannut "Itse tehty" -merkistä, että pinnityyny ei olekaan kaupasta ostettu - "Oli niin siisti, että ihan hyvin olisi voinut olla. Mutta sitten huomasin että se olikin sinun itse tekemä!".

Jotenkin sitä ajattelee, että ei osaa tehtä niin kaunista ja siistiä jäljeä - muiden ompelukset on aina hienompia, taidokkaampia, parempia. Huonoksi ompeluitsetunnoksikin sitä kai voisi sanoa. Pitäisi alkaa luottaa itseensä ja ompelutaitoihinsa enemmän - taidothan kehittyy koko ajan tehdessä.

Taputankin nyt itseäni olkapäälle - "Sinä osaat hienosti ja opit koko ajan lisää!".

Koiran heijastinliivi

Tänä iltana ompelin koiralle heijastinliivin, sellaista meillä ei vielä ollutkaan vaikka koira on pian 13v. Kangas on monia vuosia kaapissa käyttöä odotellut, aikoinaan EK:sta ostettu ohut sadevaatekangas. Heijastinnauhat kulkeutuneet meille sieltä sun täältä.

Aluksi sovituskuvaa meidän ei_niin_edustavasta koiramallistamme. Peppi ei tykkää olla kuvissa, eikä se tykkää vaatteista - täydellinen kuva siis :P Ilme on ihan sellanen et "Onks pakko?!"

Sovituskuvassa heijastinliivistä puuttuu vielä heijastinnauha pannan kohdalta. Valmista kaavaa mulla ei tähän ollut. Mittailin koiraa ja sen perusteella piirtelin oman kaavan. Samalla tein Viljamin puodin puudelitrikootilkuista itselleni heijastimen.

Että sellainen surautus!

Vielä hatuttaa

Nyt on hatutettu perheen esikoinenkin :) Hän valitsi kankaiksi Noshin sukellusvenejerseytä (Paapiilta) ja meleerattua harmaansinistä (?) joustocollegea (Jätti-Rätistä). Joustocollege-kappale on pitempi kuin sukellusvenepuoli, joten siinä riittää kääntövaraa :)

Kumpikaan kangas ei ole joustoltaan trikoon luokkaa, joten täytyi huomioida se kankaita leikatessa. Ompelumerkki tästä jäi nyt puuttumaan, ehkä ompelen sen jälkeenpäin, itseasiassa kaksikin jotta merkki näkyy molempia puolia käyttäessä.

Rumimmat villasukat ever ja kypärämyssysovitusta

Päätin käyttää lankakorista löytyviä lankakerien loppuja ja neuloa itselleni villasukat - niitä tarvii aina. Mä olen aina villasukat jalassa, öin ja päivin... paitsi ehkä juhannuksena ;) Näistä tuli rumat sukat, mutta varmasti lämpöiset ja kotikäyttöön tarkoitetuthan nämä onkin :)

Ihanhan nuo on eriparia :P Löytyy 100% villalankaa, puuvillalankaa, akryylilankaa, superwash -käsiteltyä villalankaa. Mutta sainpahan vähän jämälankoja käytettyä... jäi niitä vielä silti.

Ja sitten loppuun sovituskuva eilen ompelemastani kypärämyssystä :)

Hatuttaako?

Mua hatutti päivällä. Kutsuin nuoremman pojan trikoolaatikolle ja kysyin et mistäs kankaasta tekisin hänelle pipon. Poika valitsi vihreäpohjaisen kirahvikankaan. Siitä ei valitettavasti riittänyt pipoon, joten pyysin valitsemaan sille kaverin. Poika valitsi sinipohjaisen tähtitrikoon. Ja tällainen siitä syntyi:

Pipon etupuolella kirahvit näkyy edestä ja pipon takana heiluttelevat häntiään. Tähtiosuus on kaksinkertainen ja sen leveyttä voi muutella (ja on muuten ihan tosi kurjan vinossa tossa kuvassa). Pipo on pojalle mieluinen, olihan hän itse saanut valita siihen kankaat ;) Vanhemmalle pojalle täytyy vielä ommella pipo, hän on saanut myös itse valita kankaat ja kertoi myös millainen pipon pitää olla "sellainen että sen voi kääntää ja toisella puolella on erilainen kangas". Ja vielä tuo alareuna pitää tehdä kolmannesta kankaasta.

Perheen pikkuneidille ompelin hetken mielijohteesta kypärämyssyn Ottobren nettisivujen ohjeella. Kaava oli mulla valmiina, tämä on kokoa 52. Hiukan reilu, mutta aivan käyttökelpoinen neitoselle.
 

Fall in love, syysrakkautta tunikassa

Koska lapsilla vaatetta riittää, tulee ommeltua paljon itselle :) Tämän päiväisen oman hetken ompeluksena tunika/mekko pitkähihaisena. Pienensin hieman kaula-aukkoa ja lisäsin sentin, pari olalle. Huolittelin ensimmäistä kertaa koskaan pääntien framilonilla ja se onnistui suht hyvin :) En mittaillut kaula-aukkoa enkä framilonia, näppituntumalla vaan ompelin framilonin kaula-aukkoon kolmipistesiksakilla ja käänsin sitten kaksoisompeleella.

Kaava: Make it work (Linnel)

Materiaalit: Fall in love -trikoo ja oranssi pitsi Pehemiä

Latasin Gimp-kuvankäsittelyohjelman ja sitä tulen tästä lähtien käyttämään... saadaan taustalta sotkut "siivottua" :P

Tee veivit

Ompeluhaaste Facebookissa, jossa kolmen hengen porukassa mietittiin mikä on ryhmän jäsenten yhteinen tekijä. Meidän ryhmän yhteiseksi asiaksi valitsimme teen juomisen ja ryhmän nimeksi päätimme "Tee veivit". Kaikilla oli palanen samaa kangasta, Viljamin puodin puudelitrikoota.

Pipoja olisin halunnut tuosta kankaasta tehdä - ihan selkeä pipokangas ;) Mutta pipoja meillä jo on, melkein liikaakin. Niinpä googlailin teehen liittyvillä hakusanoilla ja löysin kuvan (paperi)kassista joka näytti ihan teepussilta.

Siitä se ajatus sitten lähti... näistä materiaaleista:

...syntyi mun versio teepussikassista. Kassin yläosassa on nepparit, samoin ylhäällä sivuissa. Tällä kassilla ajattelin kuskata mainoksia ja lehtiä paperinkeräykseen, ellen sitten nappaa mukaani joskus kun lähden vaikka kaupungille ;)

Puudelikangas on trikoota, siihen silitin tukikankaan toiselle puolelle jotta pysyisi edes jotensakin kuosissaan. Vuorikin kassista löytyy, se on vanhaa lakanaa. Kassi siis itsessään esittää teepussia ja tuo punainen lappu on se lappunen josta teepussia pidetään kii kun sitä uitetaan vedessä. Lappunen on joustofroteeta ja siihen ompelin kiinni tuollaisen ompelumerkin.

Uusia lukijoita :D

Viime päivien aikana blogi on saanut pari uutta lukijaa :) Tervetuloa lueskelemaan mun toilailuja käsitöiden ihmeellisessä maailmassa, lukijat nro 40 & 41!

Leggarit ja pipo pikkuneidille

Päiväuniajan surautteluna pikkuneidille leggarit koossa 80cm ja pipo. Pään ympärysmitan muistin mitata aamupäivållä, niin sa rauhassa hurruutella neidin päiväuniaikaan. Leggareiden lahkeensuihin ompelin kapeat pitsit ja sivuihin tuollaiset kissanapit..

Legginssit ompelin aikas sukkelaan ja ongelmitta. Mutta pipo sitten... vaikka olin mittaillut, niin kuitenkin tuli joku ajatusvirhe. Kangasta ei riittänyt koko leveydelle, joten molemmissa sivuissa on sauma.. Sitten kun olin ommellut pipon yläosan kiinni, tajusin ettei pipossa ole korkeutta lainkaan tarpeeksi, ajatusvirhe paholainen! Onneksi kangasta oli vielä hiukan jäljellä ja leikkasinkin pipon alaosaan kaitaleen joka on kaksinkertainen, sivusaumat siinäkin. Pieni ajatusvirhe tuli siinäkin, tai oikeastaan se mikään virhe ollut, ajattelemattomuutta..... pipon kaitaleessa on vesipisarat väärinpäin... ja vielä etupuolella kun ompelin näköjään merkit väärälle puolelle! Pipostakin löytyy pitsiä ja "Handmade unique item" -merkki. Merkin alta löytyy myös kissanappi.

Tuskin kukaan huomaa väärään suuntaan satavia pisaroita... minäkin huomasin vasta valokuvasta :O Tämä kangas löytyi siis salaisen ystävän lähettämästä kangaspaketista :) Vielä ruskea vetoketju, kolme valkeaa nappia ja tämän trikoon rippeet jäljellä.

Tällainen ompelupäivä tänään. Luulen, että seuraavan kerran ompelen perjantaina. On nimittäin yksi neuleprojekti kesken :)

Salaisia kankaita

Facebookin Saumanvara-ryhmässä osallistuin "Salainen pakettiystävä" -juttuun jossa jokainen osallistuja sai salaisen ystävän jolle lähettää n. 10€ arvoinen kangas/ompelutarvikepaketti. Minä sain tällaisen:

Paketista paljastui kahta puuvillaa (valkopilkullinen ja kahvikuppipuuvilla), Lillestoffin Rain drops -trikoota sekä nappeja, vetoketjuja ja ompelumerkkejä.

Muistanette sen pullonpohjaneulatyynyn..? Se kangas oli tämän paketin sisällöstä :) Päätin käyttää samaa kangasta enemmänkin ompelunurkkauksessani. Niinpä tuunasin sillä nappipurkin kannen ja loppupalasta ompelin verhot kodinhoitohuoneen (joka toimii myös ompeluhuoneenani) ikkunaan. Pieni ympäränmuotoinen, siksakilla huoliteltu tilkku pääsi suojaksi ompelukoneen paininjalan alle.

Pimp my sewing room!

Alusta asti oli selvää, että kahvikuppipuuvillasta teen jotain keittiöön :) Patalapun sisällä on neljä kerrosta flanellia ja astiapyyhkeitä tarvitaan aina :) Ajattelin tehdä kaksi patalappua, mutta flanelli riitti vain yhteen.

Illemmalla leikkelin ja ompelin vielä trikootakin :) Tuloksena tuubihuivitekele ja pipo mulle :) Tuubihuivissa on saumaan ommeltu pitsivetoketju jonka saa auki. Lisäksi tuubihuivissa ompelumerkki "Handmade unique item" sekä yksi sydännappi.

Pipo on tehty (jälleen) Pikku piltin blogista. Samalla ohjeella olen tehnyt kirahvipipot ja Kesämies Kekkonen -pipon. Pipon edessä merkki "Omatekemä" ja sen kaverina kaksi sydännappia. Pikkukuvassa kangas näkyy oikeansävyisenä, ilta ei ole paras aika kuvaamiseen....

Rain drops-trikoota on vielä jäljellä aikas kiva palanen... mitähän siitä keksisin? ;)

Takki syksyyn, mulle

Halusin tehdä itselleni a-linjaisen takin syksyksi. Löysin kivannäköisen takin Mutturalla -blogista ja kävinkin hakemassa kirjastosta lehden jossa kaava oli.

Ohjeen takissa oli kaulukset. En halunnut kauluksia, vaan hupun joten pääsin (?) kaavaa muokkaamaan. Kaavoja piirtäessä muokkasin etukappaleet yhtenäisiksi ja kaula-aukon muodon nappasin Linnelin Make it work -kaavasta. Hupun kaavan lainasin tietysti myös siitä. Jotta tähän päästiin, tein ensiksi testiversion.

Tein testiversion lakanakankaista, jotta voin testata hupun toimivuutta ja takin istuvuutta. Näissä testiversion kuvista huomaa, että säilytin takana yläkaarrokkeen. Eteenkin sellaiset olisi ohjeessa kuuluneet, mutta muokkasin ne pois.

Kun testiversio oli tehty ja malli hyväksi havaittu, leikkasin "oikeat" kankaat. Kuosikangas puuvillaa meidän ruokapöytään liian pitkästä liinasta joka on ollut meillä jo vuosia. Vuorena tikkivuorikangasta. Ja tällainen takista tuli - tykkään (vaikka ilme on kuin myrkyn nielleellä :P )!

Kuten ehkä huomasitte, tällä kertaa kuvat ei ole itse otettuja, vaan kuvaajana toimi meidän 4½v ;)

Hihojen pyöriöt olis pitäny ohjeen mukaan rypyttää langoilla ja laittaa vatiinia saumanvaroihin. Mä rypytin framilonilla, ilman vatiinia ja ihan hienosti meni. Muistin jopa ripustuslenkin tähän ommella ;) Nyt vaan sais alkaa syksyisemmät kelit tulla. Hiukka liian lämpöinen oli takki tänään +20 lämpötilassa :)

Kaava: Ottobre Woman 5/2009, Penelope

Materiaalit: kuosikangas omasta jemmasta, tikkivuori, tukikangas ja napit Jättirätistä.

 



Vuosia keskeneräisenä ollut villatakki

Tämän villatakin aloitin joskus kun keskimmäinen lapsemme oli vauva... siitä on siis useampi vuosi aikaa koska nyt hän on 4½v. Nyt päätin saattaa tämän projektin päätökseen - ei enää tekosyitä ;) Olin neulonut takakappaleen ja etukappaleet, ensimmäistä hihaa aloitellut, olkasaumat ommellut. Purin kuitenkin hihan, koska siitä oli monta silmukkaa karkaillut kun puikko oli irronnut. Tein siis molemmat hihat uudelleen ja siitä eteenpäin. Kun takki oli valmis ja sovitin, huomasin että kaikki ei olekaan ihan niinkuin pitäisi. Takaa neuletakki on ihan ok.

 Huomaatko mikä mättää neuletakin etupuolella?

Ihmettelin, kun ompelin sivusaumoja, että miksi toinen etukappale ei meinaa asettua, vaan tuntuu liian pitkältä. Sain sen kuitenkin "tottelemaan". Neuletakin ollessa valmis kiinnitin huomiota taskuihin. Molemmat taskut on tehty alkamaan joustinneuleen yläreunasta ja taskuissa on yhtä monta kerrosta. Miksi taskut kuitenkin näyttää olevan eri korkeuksilla? Aloinpas laskea etukappaleiden raitoja.... Juu, toisella puolella on kaksi raitakerrosta vähemmän kuin toisella. Mokan siis olen tehnyt silloin vuosia sitten :( No, on tää kuitenkin ihanan lämpöinen neuletakki viileneviin iltoihin ja kirpeisiin aamuihin. Kotitakiksihan tämä oli tarkoitettukin.

Ohje: Suuri Käsityö8/2009

Koko: 38

Lanka: Novita Puro Kanerva & Tundra
Puikot: Pitkät puikot nro 6 & 5, 80cm pyöröpuikko nro 5

Syyskuun ekat: neulatyyny ja pikkarit

Ihana - kuin muffinssi :P Kuva tän tyyppisestä vilahti erään ompeluryhmän sivuilla Facebookissa. Sitten näin tällaisen pitsivetoketjullisen Kotikolon oivallukset -blogissa ja tiesin että sellaisen minäkin haluan. Ei sinänsä vanhassakaan neulatyynyssä mitään vikaa ollut, olihan se vanha (joskus ala-asteaikana äiti sen mulle teki), mutta ihan toimiva. Vanha neulatyyny saa tästedes pitää huolta ompeluneuloista ja nuppineulat muuttivat uuteen, lapsiturvalliseen kotiin. Ainakaan tuo pienimmäinen ei ihan vielä osaa vetoketjua kovin näppärästi avata.

Tämä neulatyyny oli helppo tehdä - mitään en ommellut. Kuumaliimalla liimasin vetoketjun ja hiukan kuumaliimaa laitoin pullon pohjallekin jotta kangas pysyy siinä kiinni. Vaikein osuus oli pullonpohjien leikkaaminen irti muusta pullosta ;)

Materiaalit:

Puuvilla ja pitsivetoketju, salaisen ystävän lähettämästä kangaspaketista.

Pullonpohjat etikkapulloista.

Kuumaliima.

Idea netistä.

 

Hiukan pääsin ompelemaankin. Tähän meni Kesämies Kekkosen jämäkankaat, muutamia pikkutilkkuja vielä jäi. Toisetkin on leikattuna, eri kankaasta kylläkin. Mulla vaan ei ole tarpeeksi kuminauhaa, joten ne on kesken.

Pikasovituksen perusteella istuu ihan hyvin. Aika näyttää, onko hyvä malli vai ihan pyllystä ;) Sovituskuvaa en aio laittaa :P

Kaava: Ottobre Woman 5/2009 "Simply basic" -pikkarit

Kangas: Käpynen