Yks pipo vaan

...bloggaan tämän nyt yksikseen. Tänään hain postista kolme pakettia... kankaita, kankaita, ompelumerkkejä, saumurilankoja - Kankaiden yön antia. Trikoot meni pesuun, tämä kaksipuolinen fleece pääsi heti työstöön. Keskimmäiselle fleecepipo siitä syntyi. Hänelle on tulevaksi talveksi oranssi talvitakki ja tämä käy siihen aikas hyvin. Fleecen toinen puoli on vihreää.

Saumuri ei jaksanut ommella saumaa jossa oli kolme kerrosta päällekkäin. Ompelukone jaksoi ne kohdat paremmin - yläsyöttäjälle peukkuja! Mutkitta ei tämä pipo syntynyt. Ompelin epähuomiossa ensimmäisellä kerralla tuon alakappaleen nurinpäin... ompelumerkki siis oli pipon sisäpuolella :P Piti sitten saumuriommelta purkaa ja sen jälkeen oli joka paikka täynnä pieniä langanpätkiä.

Ylemmässä kuvassa kankaan väri on oikeampi kuin alakuvassa. Pallo sai toimia päänä "sovituskuvassa".

Kaava: Kahden hatun perusteella leikelty.

Kangas: Royal-Tuote

Fleeceä on vielä toisessakin värissä (musta - harmaa) ja siitä ompelen pipon esikoiselle. Kunhan ensin jutellaan että millainen pipo olis mieluinen. Koululaiselle ei enää ihan kaikki äidin tekemät kelpaa. Tosin huomenna sen sitten tietää mitä meidän 4-vee tästä piposta tuumaa. Mallin hän on hyväksynyt, kankaasta ei ollut tietoa ;)

Fleecerukkaset mulle ja aivot narikkaan!

Ajattelin, että näppärästi ja nopsaan ompelen itselleni vuorelliset fleecerukkaset. No, ei ihan menny suunnitelmien mukaan. Ompelin saumoja väärältä puolelta, enkä jaksanu purkaa joten leikkasin uudet kankaat. Kunnes huomasin uusia kankaita ommellessa, että taas meni väärin! Vuorikankaaseen en muistanut jättää kääntöaukkoa, joten ompelin sitten resorin niin että sauma on sisäpuolella. Ja jottei ihan putkeen menisi, on näissä nyt ulkopuolella se kangas jonka piti olla sisäpuolella. Olis ehkä kannattanu jättää ompelematta... mutta kun tuolla saumurilla on niin kiva huristella ;) Tässä kuitenkin se lopputulos, eiköhän noita ainakin pihalla muksujen kanssa ollessa voi pitää. Näiden kaava Made by pitsi -blogista. Näissä on tosi leveä peukku :O

Ja koska "saumuritutti" vielä rukkasten valmistumisen jäljeenkin, ompelin helppoa "aivot narikkaan" -juttua, eli joustofroteisia tiskirättejä - ei voi mennä pieleen! Näitä tulikin huristeltua aikamoinen läjä. Eikös nuo punaiset, valkosydämelliset olekin aika jouluisia ;) Tiedä vaikka paketteihin sujahtelisi joulun alla :P Joihinkin ompelin tollasia merkkilappusia :)

Se voi olla, et loppupäivä kannattaa pysytellä kaukana saumurista. Tekis kovasti kyllä mieli ommella vaatteita, trikoosta tolla saumurilla. Mutta ku en jaksais piirtää uusia kaavoja... Enkä ees tiedä kelle ompelisin.

Fleecerukkaskokeilu & kestophs:t

Syksy tulee, käsiä palelee. Ja ihan muutenkin vaan teki mieli kokeilla osaisinko tehdä fleecerukkaset. Piirsin kaavat pikkuneidin välikausirukkasten perusteella. Näissä on trikoovuori. Kun ompelin toisen rukkaset osia toisiinsa (vuori, päällinen ja niiden väliin resori), saumuriommel ei ollut kunnollista, jouduin ompelemaan uudelleen ja tietty siinä kävi niin että toinen rukkanen hiukkasen siitä lyheni. Ei mikään bueno lopputulos, mutta kyllä näitä vaunu-unilla ainakin voi pitää :) Seuraava versio sitten parempi.

 

Pikkuneidin päiväuniaika (ja keskimmäisen kerhoaika ja esikoisen koulupäivän loppu) tuli hyödynnettyä tänään kun leikkasin ja ompelin tilkuista kestopikkuhousunsuojia. Näitä ei ole koskaan liikaa ja vanhimmat sekä kehnoimmat voi viskata roskiin. Näissä trikoo päällä, välissä kaksi kerrosta bambufleeceä ja alimmaisena PUL. Kaava piirretty hyväksi havaitusta pikkarisuojasta. Kiinnitys KAM-nepein.

 

Aikas sinisävyisiä päällipuoliltaan, alapuolella sitten vähän mitä sattuu.

Pipoja, pipoja, pipoja!

Hattuja, myssyjä, pipoja, lakkeja... niitähän ei voi lapsilla olla koskaan liikaa ;) Nyt sai meidän lapset uudet talvipipot fleecestä kun inspiraatio iski. Enää ei puutu kun pakkanen ja lumi... nyt on lämmintä +6  :/ Silti isoin pipo lähti heti ulkoilemaan, esikoisen päässä :) Voi tulla aikas hikisenä takas ;)

Kankaat Kangas-Mallasta. Pipot on ommeltu kaksinkertaisesta fleecestä joten lämpimiä on! Eilen illalla ompelin pienimmän pipon ja tänään kaksi suurempaa. Nuorempi poika halusi pipon punapohjaisesta fleecestä, isompi haifleecestä. Perusidea neliöpipolle löytyi hanna-naa -blogista, tuossa ohjeessa vuori on tehty kahdesta palasta, samoin päällinen. Pienimpään pipoon tein vuoren kahdesta palasta, päällispuolen yhdestä (ei saumaa pipon yläosaan). Kahteen suurempaan pipoon leikkasin sekä vuoren että päälliskankaan yhdestä kappaleesta.

Tuollainen pipotin vois olla aikas lämmin myös omassa päässä :D

Fleecehousut 104cm, mustekalaiset sellaiset

Reilu vuosi sitten ompelin meidän kuopukselle Ottorbe Kids 6/2010 -lehden Kuperkeikka-kaavalla 92cm fleecehousut. Vieroksuin housujen mallia aluksi, oli mielestäni liian "kalsarimainen". Mutta käytössä huomasin housut varsin toimiviksi. Samalla kaavalla, samassa koossa ompelin joululahjaksi sukulaispojalle peikkohousut.

Nuo ensimmäiset fleecestä ompelemani Kuperkeikka -housut ovat käyneet liian nafteiksi kuopukselle, lahkeet alkavat olla liian lyhyet. Niinpä päätin ommella uudet Kuperkeikat, koossa 104cm jotta mahtuvat taas hetken jos toisenkin. Fleece oli tälläkin kertaa materiaalina ja luulin että tuota samaa tummanharmaata (joista 92cm housut ompelin) olisi riittänyt näihinkin. Toisin kuitenkin kävi. Jouduin kikkailemaan ja ainoa väri jota oli leveydessä riittävästi, oli vaaleanpunainen. Vaaleanpunaista ei ollut sitten korkeudeltaan tarpeeksi ja niinpä jatkoin kappaleita tummanharmaalla. Etu- ja takakiilat tein vaaleansinisestä, tätä samaa kangasta oli ompelemassani kaukalopussissa. Näistä tuli siis varsinaiset palapelipöksyt.

(huolimaton kuvaaja ei näköjään kääntänyt toista lahjetta kunnolla)

Kai pojan housuissakin saa joskus olla vaaleanpunaista..?

Päätin jo leikkausvaiheessa, että myös näihin fleecehousuihin teen aplikaation, nimenomaan tuosta tummanharmaasta kankaasta jotta saadaan "tyttömäiseen" vaaleanpunaiseen jotain räväkkyyttä. Etsin netistä mörköjen kuvia ja sitten lykkäsin tietokoneen kiinni. Päätin piirtää jotain yksinkertaista ja päädyin haamun kuvaan. Esikoinen sanoi kuvan nähdessään, että sille täytyy tehdä hiukan vino suu - punaisella. Silmien keskiosat ei menneet aivan nappiin, olisi ollut fiksumpi vaan ommella niihin tiheää siksakkia ja jättää pienet fleecepalat pois. Kun näytin valmiita housuja kuopukselle, hän katsoi kuvaa ja totesi "mustekala!". Joten haamu muuttui sitten mustekalaksi ja kyllähän tuo väkerrys ehkä enemmän mustekalalta näyttääkin :)

Ei mikään kaunis mustekala, mutta eiköhän se pysy mukana menossa... Ennen aplikaation ompelemista, kiinnitin kuvan liimakynällä (liima lähtee pois pesussa) ja kiinnitin kuvion vielä nuppineuloilla. Jotenkin olen kokenut fleecekuvion aplikoimisen fleeceen suht helpoksi tuon liimakynän avulla.

Kaukalopussin kaava ja ohjeet

Kaukalopussi 0kk →

KUVA 1 (kaava)

A: taite, sivun pituus 95cm
B: sivun pituus 42,5cm
C: sivun pituus 60cm
D: pituus 20cm (+ kaarre)

KUVA 2

A: Taite, sivun pituus 95cm

B: sivun pituus 85cm

C: sivun pituus 60cm

D: sivun pituus 40cm (+ kaarteet)

Tarvikkeet:

• Kuosikangasta 95cm
• Väliin levyvanua 95cm
• Sisäpinnaksi fleeceä 95cm
• n. 1,5m nyöriä
• pikalukko josta voi pujottaa kaksi nyöriä
• 60cm pituinen vetoketju
  
  

Kaavassa on mukana saumavarat.

Jos haluat tehdä pitemmän kaukalopussin, varaa enemmän kangasta. Jos haluat leveämmän, varaa leveyttä enemmän. Jos pussin pituus muuttuu, tarvitset myös pitemmän vetoketjun.

Ompeluohjeet:

1. Leikkaa kankaista (kuosikangas, levyvanu, vuorikangas) kuvan 1 (kaava) mukaiset palat
2. Kiinnitä vanuvuori kiinni fleeceen nuppineuloin (jotta se pysyy paikoillaan ompeluvaiheissa).
3. Ompele kaukalopussin yläosa: eli vuoriosa kiinni kuosikankaaseen (D-sivu + kaarteet).
4. Tee kaksi pientä napinläpeä kuosikankaan yläosaan, keskeltä n. 4cm päähän toisistaan (D-sivun keskelle).

5. Ompele n. 1,5cm levyinen kuja kaukalopussin yläosaan, aloita ompeleminen n. 4cm C-sivun reunasta ja päätä n. 4cm ennen toisen C-sivun reunaa.
6. Pujota nyöri C-reunasta toiseen C-reunaan. Huomioi, että kappaleen keskiosassa nyöri tulee ulos toisesta napinlävestä (pujota tässä vaiheessa nyöri pikalukon läpi) ja jatkaa matkaansa toisesta napinlävestä aina kujan loppuun saakka.
7. Ompele tiheällä siksakilla nyörikujien päät umpeen niin, että nyöri jää ompeleen alle (pysyy paikoillaan).

8. Sovita kaukalopussia turvakaukaloon / vaunuihin ja merkitse turvavyöreikien paikat ja leveydet.
9. Ompele merkkien kohtiin napinlävet. (Jos vetoketju on avovetoketju, voit tehdä turvavyöreikien paikat vetoketjun ompelemisen jälkeenkin).

10. Käännä C-sivut ja laita samalla vetoketju kuosikankaan ja vuorikankaan väliin (aloittaen C-sivun yläreunasta). Ompele vetoketju kiinni
11. Laita vetoketju kiinni ja käännä pussin nurinpäin, vetoketjun tulee olla keskellä pussia.
12. Ompele ja huolittele sauma B, leikkaa ylimääräinen kangas pois.
    
    

    
13. Valmis!

© Anne S.

Selvennyksiä ja lisätietoja voi kysellä mailitse borderte (a) gmail.com

(poista välilyönnit ja (a) = @ )

Kaukalopussi

Siitä se ajatus sitten lähti... kun äidin kanssa juttelin puhelimessa pari päivää sitten ja hän kyseli että oonko ajatellu kaukalopussia vauvalle, sellainenhan olis helppo itsekin ommella. Meillä ei pojilla ole koskaan sellaista ollut enkä jotenkin ole osannut edes kaivata. Mutta pieneen mieleen kaukalopussiajatus jäi pyörimään ja niinpä seikkailin netissä jos jonkinlaisia kaukalopussikuvia katselemassa. Tutkailin malleja, kyttäilin mittoja... ja päätin itse yrittää piirtää kaavan. Otin yhden vanhan lakanan käyttöön ja leikkasin siitä kaavan. Aina kun tilailen kankaita, tilaan nykyisin 60cm pätkiä... koska sellaisesta pätkästä saa housut esikoisellekin. Ja koska kaukalopussille tuli pituutta yli 90cm, ei minulla tietenkään ollut sopivaa kangasta, kuosiksi varsinkaan.

Vuoren leikkasin jokin aika sitten IKEAsta halvalla ostamastani vaaleansinisestä fleecepeitosta (ja jäljelle jääneen palasen reunat pyöristin, menee vauvan peittona vielä). Samoin levyvanua mulla oli sen verran että riitti kaukalopussiin. Mutta kuosikangas, kas siinä pulma! Kuosikankaan pitäisi olla sellainen että se käy yhteen vaaleansinisen vuoren kanssa, mutta kaukalopussista ei saisi tulla liian poikamainen koska masuvauvan sukupuolta emme tiedä. Koska netin kautta tilaaminen on vaivatonta eikä tarvitse kotoa lähteä minnekään, päädyin seikkailemaan nettikangaskauppojen sivuilla. Myllymuksujen sivuilla törmäsin kivaan oranssipohjaiseen hiiri-PUL -kankaaseen. Tilasin siis sitä ja 1,5m mustaa nyöriä kaukalopussin hupun kiristämiseen. Pikalukko (jonka avulla nyöriä kiristetään) minulta löytyi kotoa.

Aluksi ajattelin, että nyörin kiristys tapahtuu kahden pikalukon avulla, vetoketjun tuntumassa. Mutta sitten totesin että yhdelläkin pikalukolla pärjää ja kun sen laittaa hupun yläosaan, ei se ole vauvan ulottuvilla yhtä helposti. Vetoketju kaukalopussiin löytyi omasta jemmasta, se on itseasiasa purettu samasta vanhasta talvitakista, josta ompelin kakkoselle välikausitakin viime vuoden helmikuussa. Ärsyttävin vaihe kaukalopussin tekemisessä oli saada turvakaukalon turvavöille tarkoitetut napinläpireiät oikeille kohdilleen ja suht oikean mittaisiksi...

Mutta nyt niitä kuvia :) Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, menee omassa käytössä vallan mainiosti ja toivottavasti vauveli mahtuu tuossa pussissa ainakin alkuvuoden matkustelemaan :)

J

Ja sitten pari kuvaa joissa kaukalopussi on paikoillaan turvakaukalossa.

Ihan hyvältä näyttää... millainenhan on käytössä, sen kertoo aika :)

Jos jotakuta kiinnostaa, voin tänne laittaa kaukalopussin kaavan ja ompeluohjeet.

Ekat saumurisurinat

Uskaltauduin kokeilemaan saumuria ja ompelin kahdeksan pesulappua. Lähinnä meillä nämä käytössä ruokailutilanteissa. Joku lanka oli hiukka kireällä ja veti reunoja, mutta muuten ihan jees juttu. Kun joskus on aikaa niin pitää leikkiä saumurin kanssa enemmänkin. Kivasti pesulappuihin saa kulutettua kangastilkkuja :) Noissa pesulapuissa on eri yhdistelminä interlocktrikoota, puuvillainterlockia, joustofroteita ja mikrofleeceä. Näiden pesulappujen "kaava" on piirretty cd-levyllä.

Näitä voisi tehdä hieman pienempinäkin versioina itselle vessakäyttöön. Käytän siis vanulappuja kun laitan aamuisin kasvovettä... ja olisi fiksua korvata ne vanulaputkin kestoversioilla.

Koiran fleecehaalari, sieniperhe ja kevättakki

Vuosia sitten ompelin koirallemme fleecehaalarin pakkaspäivien lenkeille. Se ei kuitenkaan istunut niin hyvin kuin oli tarkoitus ja niinpä haalari päätyi moneksi vuodeksi kankaiden joukkoon vaatehuoneeseen. Eilen kaivoin sen kätköstä ja sovitin sitä meidän koiralle. Sitten nuppineulojen avulla testailin miten haalaria saisi muokattua. Vetoketjun poistin, sitä piti hieman siirtää. Etulahkeita olis ehkä pitäny lyhentää, mutta laiskuus iski siinä vaiheessa, voihan niitä hiukan kääntääkin.

Nyt haalari istuu hiukka paremmin koiran päälle, eikä tarvitse kantaa huolta siitä, että kakkendaagelit likaisivat puvun. Kaava on jostain nettisivulta muistaakseni, mutta en yhtään muista mistä. Olen tuon haalarin ommellut joskus vuonna 2004 tai 2005.

Kuten kuvista näkyy, tällä haalarilla näkyy myös pimeällä - ainakin edestä. Malli on taas varsin edustavan näköinen. Meidän Peppi-vanhus ei ole koskaan välittänyt olla noissa mallin hommissa, ja sen kyllä huomaa. Häntä ei vahingossakaan nouse ylös, ihan kuin siinä olisi paino.

Tilasin Paapii Designilta tsi-sieniperheen ja se on nyt työnalla. Tosin luulen, että meillä ei ola vanua sienten täyttämiseen... ellei sitten kierrättäisi jotain kulahtanutta koristetyynyä.

Kotopuolessa (vanhempieni luona) käydessäni selailin vanhoja käsityölehtiä ja nappasin pari mukaankin. Eräässä lehdessä oli kiva lapsen kevättakin kaava ja sen takin aion tehdä 98cm kokoisena kierrättämällä vanhan talvitakkini. Eilen leikkasin talvitakista päälliskankaat, otin talteen vetoketjut, heijastimet jne. Jaksaisikohan tänä iltana leikellä takin kaavat. Vuorikangas löytyy luultavasti vanhoista t-paidoista.

Neljän tähden Kuperkeikka

Kuopukselle kävi villahousut pieneksi. Hänellä on kyllä yksi villahaalari ja yksi fleecehaalari, mutta aina ei tarvitsisi olla haalaria toppahaalarin alla. Muistin, että mulla on kaapissa joutilaana joskus Yves Rocherilta tilaajalahjana tullut fleeceviitta, aivan käyttämätön. Niinpä päätin leikellä siitä housut :) Toiseen lahkeeseen vielä muutama tähti velourkankaasta. Ohjeena Ottobre 6/2010 lehden Kuperkeikka, koko 92cm. Housut ovat vielä hiukka reilut, mutta eivätpähän ainakaan purista ulkoillessa :D Ennen haarasauman ompelemista kiinnitin velourtähdet housuihin kangasliimakynällä, ei tarvinnut harsia ennen ompelemista. Tähtien kiinnittäminen ei onnistunut niin hyvin kun olisin halunnut, mutta lopputulos on ihan ok.

Polleana poikana kuopus esitteli lahkeessa olevia tähtiä niin isille, isoveljelle kuin meidän koirallekin :) Yllä olevassa kuvassa housujen väri on oikeampi. Salamavalo vääristää alakuvaa.

Ennen jouluaattoa pitäis vielä neuloa pari tiskirättiä ja pipo miehelle, joululahjaksi.

Norsut tömistelevät toppahatussa

Poikien päiväuniaika kului kotitöiden lisäksi leikellessä kankaita kuopuksen toppalakkiin. Ja illalla ompelukone alkoi hurista heti kun pojat lähtivät untenmaille. Tuloksena tämä kiva toppahattu jossa päälliskankaana PUL, sisäpuoli fleeceä (sitä samaa kuin fleecemekossa ja topparukkasissa), välissä lämpövanua. Valmista hattua en ole vielä kuopukselle päässyt testaamaan koska hän nukkuu. Mutta sen verran sain hattuosia nuppineuloin kiinnitettyä että pystyin niitä hieman kokeilemaan ja sainkin ottaa hieman reilummin saumoista sisään kuin ohjeessa oli. Voi olla, että hattu on silti hieman reilunkokoinen. Kuopuksella on siis samasta kankaasta talvirukkaset ja tossut ja hattuun ostin tuon PUL-kankaan jo viime talvena, mutta nyt vasta sain sen ommeltua.

Hatun ohje löytyy samasta lehdestä fleecemekon ja topparukkasten kanssa, eli Suuri Käsityölehti 10/2001.

Tuossa ommellessa mietin, että onkohan tuo hattu liian "levoton" kun on noin kirjava. Olisiko pitänyt laittaa vaikka lippa yksivärisestä PUL:sta. Mutta kaipa se vauhdikkaan pojan päässä menee tuollaisena ylivärikkäänäkin :D

Nyt ei käsiä palele!

Esikoinen tarvitsi yhdet topparukkaset lisää joten kaivoin esille Suuri Käsityölehti 10/2001 -lehden (sama josta löysin ohjeen fleecemekkoon. Samaisessa lehdessä on ohje myös toppahattuun, joka on tarkoitus ommella seuraavaksi - kuopukselle.

Rukkasten päälliskangas on Eurokankaasta ostettu PUL (kämmenpuolen ruskea PUL tilattu jostain nettiputiikista joskus). Sisäpuolella on tummanlila fleece ja välissälämpövanua. Kämmenpuon päädyin ompelemaan tummemmasta PUL:sta jotta lika ei siinä näkyisi niin hyvin. Oikein lämpimänoloiset noista tuli ja esikoinen tykkäsi. Mitäpä muutakaan äiti olisi voinu viime yönä tehdä kuin ommella. Vaikka aluksi oli harsia vain vanu vuorikankaisiin kiinni... mutta kun ei malttanut lopettaa! Lopulta rukkasista puuttui enää kuminauhat varsista ja ne jätin aamulle (sopivasti loppui ylälankakin). Mutta kuinkas ollakaan - en saanut pujotettua kuminauhoja kujiin, ne oli liian kapeat (ja hakaneula otti vanuun kiini), joten purin kuminauhakujat ja ompelin ne uudelleen. Nyt on vihdoin rukkaset valmiit :) Muuten varsin onnistuneet, tosin en ole aivan tyytyväinen noihin varsikuminauhakujiin...

Fleecemekko sydänaplikaatioilla

Tänään poikien päiväuniaikaan (jopa esikoinen nukkui!) valmistui fleecestä 3-vuotiaalle kummitytölle mekko. Kiinnitys olalta tarroilla, sisällä vuorikangas. Edessä kiva sydänaplikaatio :) Ohje, josta mekkoidea lähti liikkeelle oli Suuri Käsityö lehti 10/2001. Tosin tuossa ohjeessa oli pienin koko 104cm joten pienensin kaavaa hitusen leveydestä ja helman pituudesta. Ohjeen mekossa oli myös edessä tasku ja alhaalla sivusaumoissa vetoketjut. Yksinkertaistin mekkoa ja siitä tuli ihan kiva noinkin. Helppo pukea ja mukavan lämmin :)

Kaipa tuon mekon voi pakettiin kääräistä..? Harmi ettei ne Made by AnneS -merkit ole vielä tulleet... olis ollu kiva ommella sellainen vaikkapa mekon helmaan :) Tai niskaan, sisäpuolelle.

PUL-taskuvaipat

Ensimmäiset tekemäni tsi-kestovaipat olivat PUL-taskuja fleece tai mikrofleece -vuorilla. Innostuin kestovaippailusta silloin, kun esikoinen alkoi pottailla (ts. kakkavahinkoja tuli harvemmin vaippaan). Vielä tuolloin vannoin että en seuraavan lapsenkaan kohdalla kestoile maitokakkavaiheessa... mutta toisin kävi (ja siitä juttua myöhemmin).

Tässäpä muutamia kuvatuksia ensimmäisistä tsi-tekeleistä. Kaava on jostain Suuri käsityö -lehdestä.

Ja koska PUL-taskuilla ei tee mitään ilman imuja, oli niitäkin tehtävä. Tässäpä kuvaa taittoimuista ja lisäimuista joissa on vaippaflanellia, sherpaa (ja taittoimuissa lisäksi) bambufleeceä. Nämä imut menivät varsin tönköiksi kuivausrummuttomassa kodissa (koska vaippaflanelli kovettui), mutta ohuemmasta flanellista ja bambufleecestä tehdyt taittoimut pelittävät varsin hyvin.