Kehtaanko edes tunnustaa...?

Kehtaanko edes tunnustaa, että sain viimein tehtyä valmiiksi t-paidan, jonka tekemisen aloitin jo viime kesänä ja joka oli tarkoitus pakata matkalaukkuun mukaan Espanjaan viime syksynä... mutta joka sitten jäikin kesken. En muista missä lehdessä on paidan kaava (Ottobre Kids jokin). Paita oli viime kesän jäljiltä jäänyt siihen malliin, että kaulus oli huoliteltu resorikaitaleella ja hihat oli ommeltu etu- ja takakappaleisiin. Jossain vaiheessa olin ommellut sivusaumat saumurilla. Tänään käänsin hihojen suut ja helman ja ompelin kaksoisneulalla. Paita on kooltaan (muistaakseni) 68cm, vai olisikohan jopa 74cm kun sopii hyvin meidän neidille joka 1v-neuvolassa oli 74cm pituinen. Nyt ikää 1v4kk.

Paidan oli tarkoitus valmistua kaveriksi näille paidoille jotka ompelin meidän pojille viime kesänä. Onneksi paidat mahtuu vielä pojille :)

Nuo kaikki omppuinterlockit on tilattu Fabriinasta, näyttää niitä siellä vieläkin olevan.

Esikoisemme pelaa jalkapalloa ja peliasut on sini-valkoiset. Ompelin trikoosta tuubihuivin jota voi käyttää peleissä ja harkoissa - samat sävyt tietty siinä kun peliasussakin. Nuoremmalle pojalle tuubihuivi dinosaurus-trikoosta. Trikoot tilattu Kangas-Mallasta. Käytin huolittelevaa jousto-ommelta. Päät jätin huolittelematta kun ei trikoo kuitenkaan purkaudu.

Mulle on iskenyt taas ompeluinnostus ja siihen syynä tuo vanha ompelukone joka toimii kuin unelma. Unohtamatta kaksoisneulamahdollisuutta! Tuntuu ihan luksukselta vaikka onkin ihan perusjuttu. Oonki tehny paljon rästiin jääneitä hommia jotta saa testailla konetta. Ennen ompelujen aloittamista imuroin ja öljysin koneen. Hienoa jälkeä se tekeekin!