5. lokakuuta 2011

Maasturihousut ja metsäretken tuliaisia

Pari kuukautta sitten leikkasin kankaat Ottobre Kids 4/2011 -lehdessä olleisiin "High Jump" -housuihin, koossa 122cm. Tänään ompelin housut ja eipä se ilman mutkia matkassa mennytkään. Ompelukone alkoi kenkkuilla, ompeli toooosi hiiitaasti ja piti outoa rahinaääntä :O Puhdistin koneen koska se on ennen(kin) auttanut. Nyt se ei auttanut, kone toimi edelleen hitaasti... lienee aika viedä kone takuuhuoltoon. Ostin sen vajaa vuosi sitten. Kun kone lopetti toimimisen, olin juuri ompelemassa vyötäröresoria ja lahkeensuuresorit puuttuivat vielä.

Kun mieheni kuuli asiasta, hän totesi oitis "Mitä minä sanoin...". Niin, silloin kun uutta konetta harkitsin (ja sen ostin), mies oli sitä mieltä että ei se uusi kone tule kestämään. Kyllä tuo vanha on parempi. Vanha koneeni on siis Husqvarna 1970-luvulta. Onneksi se oli vielä tallessa, muuten housut ei olisi valmistuneet tänään.

 
Housujen maasturivelour on tilattu TiriTomista, resori Jätti-Rätistä. Taskujen sisällä oleva trikoo muistaakseni Myllymuksuilta. Vaikka velour näyttää kuvassa ruskeapohjaiselta (ja sellaisena sen ostin), ei se ihan ollutkaan niin. Kotona kokeilin paria eri ruskeaa resoria eikä kumpikaan sopinut, pohjaväri olikin tumma lila. Leikkasin sitten pienen tilkun kangasta mukaani ja kävin kangaskaupassa, onneksi löysin resoria joka oli väriltään täydellisen sopivaa :) Nämä housut ovat esikoiselle ja hän sanoi jo ennen kuin housut olin ehtinyt saada valmiiksi, että samasta kankaasta pitäisi paitakin saada... paljonkohan sitä vielä jäi!?

Illalla kävin poikien ja koiran kanssa lähimetsässä. Siellä oli vanhempi nainen sienestämässä, korissa oli runsaasti suppilovahveroita. Niinpä me kävimme hakemassa kotoa pienen sienikirjan (koska en tunne sieniä hyvin) ja menimme sen ja kipon kanssa etsimään suppilovahveroita. Ja löytyihän niitä ihan kivasti... olivat kyllä aikas hyvin piilossa sammalen ja pudonneiden lehtien seassa.


Kotona puhdistimme sienet ja netin hakukoneen avulla löysin reseptin täyteläiseen suppilovahveropiirakkaan. Se valmistuikin sitten heti illalla, tuoreista sienistä. Ohjeesta korvasin pekonin kylmäsavustetulla porolla, salottisipulin sijasta keltasipulia ja taikinaan laitoin voita. Ihan hyvää tuli :)


Olemme asustelleet tässä pian neljän vuoden ajan ja vasta nyt huomattiin että melkeinpä meidän takapihalla kasvaa paljon suppilovahveroita :P En tietäisi noista vieläkään ilman sitä sienestäjää joka metsässä oli.

1 kommentti:

  1. Taisi jäädä viimeiseksi sienipiirakaksi... ei nimittäin oikein maistunut meidän miesväelle :P

    VastaaPoista