Alkutilanne oli siis tämä; puuvillainen M-kokoinen, polvimittainen, edestä kokonaan napein avattava mekko. Mekon takana solmimisnauhat (jotka ei näy kuvassa).
Nappasin käteeni Mekkotehdas-kirjan. Sieltä valitsin kaavaksi Amalian, B-mallin. Piirsin kaavan koossa 86/92, helmaa hieman kaventaen. Ohjeen mukaan ommeltu mekko koostuu etu- ja takakappaleesta sekä eteen ylös tulevasta kaarrokkeesta, eteen kuuluisi rypytys. Päätin muokata hieman. Yhdistin heti leikkausvaiheessa kaarrokkeen etukappaleeseen, jätin rypytysvaran pois. Vanhan mekon helmaosasta leikkasin kaitaleet, joilla huolittelin mekon yläosan, olkaimet on siis solmittavat. Jätin nappilistan paikoilleen, tämäkin mekko avautuu siis edestä kokonaan.
Leikkasin helman pituuden hiukan pidemmäksi kuin kaavassa, mutta silti se jäi turhan lyhyeksi. Ensimmäinen ajatukseni oli, että hankin brodyyriä ja ompelen sitä helman jatkeeksi. Päätin kuitenkin hyödyntää vanhasta mekosta jäljelle jääneen helmaosan sellaisenaan helman jatkeeksi. Eroa helmojen ympärysmitoissa oli 50cm, niinpä tein helmaan useita myötälaskoksia.
Sovituksen perusteella sanosin mekon kooksi reilu 92cm. Pikkuneiti suostui sovittamaan mekkoa, mutta sovituskuvaa en saanut otettua. Mekko sai tuomion "tyhmä mekko" :P Ei siihen kuitenkaan varmasti kauaa mene kun tyttö haluaa mekon päällensä, yleensä se menee niin ;
Vaatisikohan mekko vielä pitsiä tuohon helman pidennyskohtaan..?
