Pakkasukolle pitkä nenä, 1,7m merinon tarina

Töissä oli joulun ja vuodenvaihteen välipäivinä vähän porukkaa ja sen myötä viileää. Mietin, että pitäisi viedä töihin villatakki, lämpöinen ja pehmeä. Ainoa nuo kriteerit täyttävä on usea vuosi sitten Puro-langasta neulomani villatakki. Se on nyppyyntynyt ja täyttää enää kotivillatakin kriteerit. Sen neulomiseen kului aikaa liikaa, joten tällä kertaa päätin ommella neuletakin merinovillaneuleesta.

Ihastuin Selian raidalliseen merinovillaneulokseen ja tilasin sitä 1,7m. Ilokseni paketti tulikin minulle jo seuraavana päivänä. Pesin kankaan koneessa villaohjelmalla. Selailin kotoa löytyviä käsityölehtiä, etsiskellen neuletakin kaavaa. Alkuperäinen ajatus oli käyttää MIW-kaavaa, mutta Ottobre Woman 5/12 -lehden Casual cardi -mallin raglanhihaisuus houkutti... onnistuisiko raitojen kohdistaminen raglansaumoissa. Piirsin kaavan kokoa 38. Ohjeen mukaan tähän kuuluisi myös huppu, mutta jätin sen pois ja huolittelin pääntien merinolla.

Minulla sattui olemaan kolme valkeaa isohkoa nappia ja ne pääsivät käyttöön. Ihan kiva, kun villatakki on vain ylhäältä kiinni. Ei tämäkään villatakki ihan hetkessä syntynyt (vaikkakin vajaassa päivässä), kesti nimittäin kauan ommella hihojen suut, helma, nappilistojen reunat ja pääntietä ompelukoneeni suljetulla overlock -ompeleella. Onneksi on se nappi josta painamalla ompelukone ompelee itsekseen, kaasujalka olisi muuten ollut kovilla ;)

Villatakin ompelemisen jälkeen merinoa oli vielä jäljellä. Niinpä päätin surauttaa kaksinkertaisen tuubihuivin. Mutta ei se todellakaan surauttamalla valmis ollut. Etsin netistä ohjeen siihen mikä ommellaan ensin ja mitä sitten tehdään. Ompelin silti väärin. Toisella kertaa meni oikein. Ohjeen löysin Askartelukaappi -blogista.

Seuraavaksi leikkasin merinon rippeistä osaset lapasiin. Vuoriksi leikkasin entisen merinotuubihuivini joka oli yksinkertainen ja turhan isokin. Myös lapasten "resori" on samaa merinovillaa.

Mukavaa ja käsityörikasta vuotta 2016 kaikille blogini lukijoille!

p.s. Joulukuussa blogini täytti kuusi vuotta. Unohtui ihan... Täytyypä kehitellä joku talvinen arvonta :D

Neuvolakorttikansiprojekti, osa 2

Sain valmiiksi neuvolakorttikannet Atenkin neuvolakorttiin. Kuvion kohdistaminen meni hiukka persuksilleen, mutta koska koko sammakkoprinssi näkyy kannessa, niin en ala säätämään uudelleen. Ja itseasiassa se kuuluukin olla hiukka tuossa reunassa, "suunniteltu juttu".

Tässäpä vielä molemmat neuvolakorttikannet.

Neuvolan terveydenhoitaja ihasteli Jonin neuvolakorttikansia kun käytiin neuvolassa, kysyi oitis olenko ne itse tehnyt. Tätiliini tietää, että olen ommellut Jonille kestovaippojakin

Seuraavaksi taitaisi olla aika saada jotain puikoilta valmiiksi... Olkoon järjestys tämä: vaippavillikset (koska tilaustyö), villatakki Purosta (viimeksi vuosi sitten tuota neulonut)... Ja tietysti kudontapiirissä valmistuu juuttinaruliina ensi keskiviikkona.