Pari pientä ompelusta ja karjalanpiirakoita

Parisen viikkoa sitten ompelin virtuaalisen ompeluryhmän "tuplahaasteessa" kaksi samanlaista, käsivarteen pujotettavaa heijastinnauhaa. Toisen lähetin ompelyryhmän ideanikkarille ja toisen Suomen suurin joululahja . kampanjan äidille. Pienet kiitokset molemmille :) Käsivarsiheijastinidea Mallikelpoinen -blogin Emmiltä :)

Joulupöytään kuuluu meillä perinteisesti karjalanpiirakat ja äidin tekemät on parhaita :P Tänä jouluna kuitenkin oma äitini viettää joulun muualla, joten päätin tehdä karjalanpiirakat itse. Ohje löytyy mm. täältä. Aikamoisia räpellyksiähän nämä, ei mitenkään tasakokoisia. Mutta sainpas huomata ettei karjalanpiirakoiden tekeminen olekaan niin vaikeaa :) Pastakone auttaa kovasti.

Vuoden viimeinen virtuaalisen ompeluryhmän haaste tuli postissa valmiina, kankainen kassi johon painettu kuva. Haasteena oli tuunata kassi omannäköisekseen. Näitä kasseja täytyy nyt alkaa etsimään katukuvasta - helpottaa samaan ompeluryhmään kuuluvien bongaamista ;) Mut tunnistaa tällaisesta kassista (Yksi pieni käsityöblogi -teksti lisätty kuvankäsittelyohjelmalla). Yläreunassa kulkee ympäri pitsiä. Ukkeli sai identiteettikiriisin, päätti alkaa tanssia balettia ja sai päälleen tutun jossa vyötäröllä sinisiä lasihelmiä :D Ihana kaikessa outoudessaan.

Jouluaatto onkin jo ihan ovella :O Esikoinen sanoi tänään, että sellainen joulusukka olisi kiva. Olin jo laittanut ompelukoneet joululevolle, mutta vielä nappasin saumurin käyttööni ja surautin joulusukan. Sukka on kooltaan n. A4-arkin kokoinen. Alaosa samaa (verhoista kierrätettyä) puuvillaa kuin joulukorttitasku ja jouluinen essu. Yläosa on verkkakangasta, nurja puoli näkyy. Moka tuli ommellessa, ajatusvirhe mokoma. Sauma kulkee yläosassa sukan päällipuolella. No, onneksi ei erotu liikaa. Eiköhän tuo asiansa aja.

Sisäänsä joulusukka sai tonttulakit joihin sujautin sisälle jouluisia, paperipäällysteisiä konvehteja. Saa meidän pojat yllätykset jouluaattoaamuna. Ne tonttulakit... ne vasta fiasko oli! Ostin ne kaupasta, maksoivat vajaat 2€ kpl. Enpä tutkinut niitä kaupassa sen tarkemmin, kuuntelin vaan että ihanan heleästi kilisee kulkuset. Kotona sitten huomasin, että se ainoa sauma on aivan tosi surkealla tikillä ommeltu. Nappasin kulkuset pois, ompelin sauman uudelleen (molemmissa tonttulakeissa sama ongelma) ja laitoin kulkuset takaisin. Helpommalla olisin päässyt jos olisin tehnyt tonttulakit itse ;)

Ihanan lämminhenkistä joulua kaikille blogini lukijoille!

Nahkaa paininjalan alla

Ostin edellisen ompelukoneen aikaan nahkaneulan, koskaan en kuitenkaan vanhalla koneella sitä testannut. Olin tuolloin leikannut valmiiksi kankaat nahkalaukkuun. Tuo mokkanahka oli peräisin teiniaikojeni mokkanahkatakista jonka leikkelin kappaleiksi. Nyt tuli otollinen tilanne testata nahkaneula uuden koneen kera virtuaalisen ompeluryhmän ompeluhaasteessa. Haasteen inspiraationa sain sähköpostiini kissanaamarin (vai kettuko se lie?). En kuitenkaan ommellut sitä kassia, johon olin palat jo leikannut, vaan suunnittelin kissan muotoisen kassin pikkuneidin leikkeihin. Tällainen siitä tuli ja samalla tuli uusi ompelukokemus: nahkan ompelu.

Kassin vuori on puuvillapopliinia, kiinnitys vetoketjulla. Ompelukoneeni (Pfaff ambition 1.0) jaksoi tosi reippaasti ommella mokkanahkaa, ompeli jopa kohdan jossa oli 6x mokkanahkaa. Olisikohan jaksanut ommella ilman yläsyöttäjää...

Tuo nahkahihna olis ollu fiksua ommella jo aikaisemmassa vaiheessa, nyt sen kiinnittäminen on vaikeahkoa ja taitaa vaatia käsinompelua pysyäkseen kunnolla. Sen kiinnityskohta on niin hankala ja mokkanahka sen verran tönkköä että ompelukoneella sitä en saanut kiinnitettyä. Sen siitä saa kun itse kaavan soveltaa ja kun ei etukäteen mieti ompelujärjestystä valmiiksi ;)

Pikkuneidillä on menossa kissa-vaihe, eli kissat on hänelle mieleisiä. Jospa siis tämä laukkukin :)

Tee veivit

Ompeluhaaste Facebookissa, jossa kolmen hengen porukassa mietittiin mikä on ryhmän jäsenten yhteinen tekijä. Meidän ryhmän yhteiseksi asiaksi valitsimme teen juomisen ja ryhmän nimeksi päätimme "Tee veivit". Kaikilla oli palanen samaa kangasta, Viljamin puodin puudelitrikoota.

Pipoja olisin halunnut tuosta kankaasta tehdä - ihan selkeä pipokangas ;) Mutta pipoja meillä jo on, melkein liikaakin. Niinpä googlailin teehen liittyvillä hakusanoilla ja löysin kuvan (paperi)kassista joka näytti ihan teepussilta.

Siitä se ajatus sitten lähti... näistä materiaaleista:

...syntyi mun versio teepussikassista. Kassin yläosassa on nepparit, samoin ylhäällä sivuissa. Tällä kassilla ajattelin kuskata mainoksia ja lehtiä paperinkeräykseen, ellen sitten nappaa mukaani joskus kun lähden vaikka kaupungille ;)

Puudelikangas on trikoota, siihen silitin tukikankaan toiselle puolelle jotta pysyisi edes jotensakin kuosissaan. Vuorikin kassista löytyy, se on vanhaa lakanaa. Kassi siis itsessään esittää teepussia ja tuo punainen lappu on se lappunen josta teepussia pidetään kii kun sitä uitetaan vedessä. Lappunen on joustofroteeta ja siihen ompelin kiinni tuollaisen ompelumerkin.

Kassi heijastimen kaveriksi

Ompelin tänään iloisen virtahepo-kassin kaveriksi eilen askartelemalleni heijastimelle. Kangas on puuvillaa ja se on ostettu IKEAsta. Kassin korkeus on 29cm ja leveys samoin 29cm. Ompelin 3cm kassin alakulmista sisään, jotta kassin pohjaan tuli hiukan muotoa.

Heijastimen voi ripustaa vaikkapa kassiin tai takkiin :) Kassiin sopii kivasti vaikkapa kirjastoreissun kirjat, kerhotossut tmv.

Tosi iloinen ja pirteä tuo virtahepopuuvilla... ostin sitä aikoinaan 5m pätkän, joten sitä on hurjasti vielä jäljellä. Ennen tätä kassia olen ommellut siitä vain nyörillä suljettavan pussukan, jossa säilytän kuumaliimapyssyä.

Pieni lisäys vielä... tein tuossa illan mittaan pari heijastinta lisää. Heijastintarrasta leikkasin kuusen ja kuun piparkakkumuottien avulla. Kuusiheijastimessa on kaksi harmaata huopapalaa liimattu kuumaliimalla yhteen, kuuheijastimessa on toisella puolella punainen ja toisella harmaa huopa. Nämä aion piilottaa meidän poikien pussikalenteriin... Näitä voi käyttää koristeena joulukuusessakin ;)

Muut ompelukset

Kun odotin esikoistani, iski jossain vaiheessa ns. pesänrakennusvimma. Sen vimman tuloksena ompelin pinnasänkyyn uudinverhon, reunasuojuksen ja pari pussilakanaa sekä pienen pussukan pinnasängyn päätyyn. Reunasuojuksen sisällä on retkipatjan suikaleita ja näin ollen se pysyy hyvin pystyssä ilman solmimisnauhoja.

-----------------------------------------------------------------------

Pienelle pojalle valmistui omista, käyttämättäjääneistä housuista reisitaskulliset "sarkahousut". Näihin housuihin on henkselitkin :)

-----------------------------------------------------------------------

Vauvan vaipanvaihtoalusta, pestävä ja kestävä ;) Kankaina PUL ja mikrofleece

-----------------------------------------------------------------------
Tässä läjä enstex-kankaasta ompelemiani kasseja. Kasseihin on painettu kangasvärillä eri koirarotujen siluetteja. Näitä väsäilin yhteen väliin aikamoisen määrän :)